Nyt lähdemme tutkimaan lukuja tarkemmin. Pohjustamme mielikuvaa siitä, että luvut eivät ole ainoastaan kokonaisuuksia, vaan että ne rakentuvat pienemmistä osista! Näissä solmuharjoituksissa tutustumme lukuun kolme ja Lukuolioon Keikkuvakolme. Tutkimme, miten luku 3 rakentuu, ja opimme tuntemaan luvun kolme sen lempinimillä (hajotelmat).
- Oppilas tunnistaa lukumäärän kolme näkemällä (hahmottamalla) ilman luettelemista.
- Oppilas saa kokemuksia lukumäärän kolme laskemisesta ja rakentamisesta eri tavoin.
- Oppilas sanoo ääneen luvun kolme lempinimet.
- Oppilas yhdistää lukumäärän (:.), lukusanan (kolme) ja numeromerkin (3).
- Lukumäärä kolme yhdistyy oppilaan arkikokemuksiin.
Arviointivinkki: Mitä seuraan, mistä kiitän?
- Tunnistaako oppilas lukumäärän kolme Lukumääräpaloista ja sormista katsomalla ja näkemällä (hahmottamalla) ilman, että hän laskee lukumäärän yksi kerrallaan luettelemalla?
- Sanoittaako oppilas havaintojaan ääneen: ”kaksi ja yksi on yhdessä kolme” ja ”yksi ja kaksi on yhdessä kolme”? Jos nolla on jo käsitelty, myös ”kolme ja nolla on yhdessä kolme” ja ”nolla ja kolme on yhdessä kolme”. (Huomaa myös: kaikki luonnolliset luvut rakentuvat Rakentajaykkösistä.)
”Näytät hienosti lukumäärän kolme sormilla.” ”Tunnistat lukumäärän kolme Lukumääräpaloista myös ilman luettelemalla laskemista!” ”Selität hienosti, miten luku 3 rakentuu.”
Oppilas (ainoastaan) laskee. Oppilas opettelee ulkoa luvun kolme (3) hajotelmapareja numeromerkeistä.
Lukukeskustelu eli opetus
Tuumasta toimeen
Tartu kynään
Aloitus
Isottelua!
Opettaja taputtaa tietyn määrän kertoja. Oppilaat koputtavat pöytään, hyppäävät, taputtavat reisiin tai lyövät parin kanssa kädet yhteen yhden kerran enemmän.
Kysy ennen leikkiä: ”Mistä tietää, mikä luku on yksi enemmän kuin neljä?” Anna oppilaiden selittää ja näyttää esimerkiksi sormilla. (Ota ensin SAMA lukumäärä ja sitten vielä yksi.)
Opetus
1 Lukukeskustelu eli opetus
Lukukeskustelu, jossa opettaja ja oppilaat keskustelevat siitä, miten lukumääriä voi verrata tarkasti ja perustella ratkaisunsa.
Kerro tarina: Luku 3 (liitteet 1 ja 2).
Miten voit keskustella oppilaiden kanssa luvun kolme lempinimistä tarinan jälkeen?
Tarinassa tutustutaan lukuun kolme (3) ja pohjustetaan ajatusta siitä, että luvut eivät ole vain kokonaisuuksia, vaan että ne rakentuvat pienemmistä osista.
Keskustele oppilaiden kanssa ennen tarinan lukemista lempinimistä. Onko luokan oppilailla lempinimiä? Millaisia?
Luokassa on esimerkiksi oppilas nimeltä ”Roope”, jonka lempinimi on ”Ropsu”. Kun kaveri huutaa: ”Ropsu, tule tänne!”, Roope tietää heti, että häntä kutsutaan. Hän tunnistaa itsensä nimestä Roope, mutta myös lempinimestä Ropsu. Kyseessä on ihan sama poika! Hänellä on vain kaksi eri nimeä: oikea nimi Roope ja lempinimi Ropsu.
Kerro oppilaille: ”Tänään tutustumme tarkemmin lukuun kolme ja opimme, että myös luvuilla on lempinimiä.”
Kerro sitten, että luet kohta oppilaillesi SolmuPolun tarinan luvusta 3. (Myös luvuista 1 ja 2 on tarinat, mutta luvusta 3 eteenpäin tarinat tulevat mukaan koululaisille.) Tarinassa esittäytyy Lukuolio Keikkuvakolme. Aiemmin tapahtunutta:
Emma ja Matti ovat ekaluokkalaisia. Kesäloma on päättynyt ja koulu alkaa. Lapset päättävät rakentaa Lukumääräpaloista hienon linnan. Matti lähtee varastoon hakemaan tarvikkeita, ja Emma jää odottamaan ja nukahtaa nurmikolle. Hän kuulee mukana olleesta laatikosta rapinaa, ja hänen yllätyksekseen esiin ilmestyy Rakentajayksi. Aiemmissa tarinoissa Rakentajaykköset ovat auttaneet lapsia rakentamaan linnan perustuksen ja Kaverikakkoset sen seinät. Nyt linnaan pitäisi saada muurikuviointi.
Millainen muurikuviointi on? Anna oppilaiden kertoa. Piirrä kuvio taululle.
Lukekaa tämän jälkeen tarina Lukuoliosta kolme ja lasten linnanrakennuspuuhista.
Kysymykset tarinan jälkeen
- Mitä lapset halusivat rakentaa linnaan seuraavaksi? (muurikuvioinnin)
- Miksi he eivät heti aloittaneet muurikuvioinnin tekemistä? (he eivät tienneet, miten se tehdään)
- Miksi Rakentajayksi kiipesi Kaverikakkosen olkapäälle? (se halusi nähdä linnan suunnitelmapaperin)
- Millä tavalla se ratkaisi muurikuvioinnin pulman? (Kahdesta ja yhdestä rakentui Keikkuvakolme! Keikkuvakolmosista voi rakentaa muurikuvioinnin hienosti!)
- Keikkuvakolme kertoi tarinassa, että se tuntee itsensä myös lempinimellä ”kaksi ja yksi”.
Tutkikaa ja sanoittakaa ääneen lukumäärän kolme rakentumista
Toimikaa lukukeskusteluvideossa esitetyllä tavalla piirissä Lukuolioiden avulla tai älytaululla (perusnäyttö, lukualue 0–10, Lukuoliot). Keskustelun ohjeet ovat liitteessä 1. Katso myös liite 3 / moniste 3A.
2 Tuumasta toimeen
Toiminnallinen paritehtävä tai peli
Ohjelmointia Lukumääräpaloilla
Sovitaan yhdessä jokaiselle luvulle 1–3 oma liike, esimerkiksi:
- Luku 1: taputus
- Luku 2: kädet ja jalat X-asentoon
- Luku 3: kyykky
Opettaja näyttää lukuja Lukumääräpaloilla ja oppilaat tekevät niitä vastaavat liikkeet.
Kun Lukumääräpaloja vastaavat liikkeet alkavat olla muistissa, opettaja voi näyttää useamman palan peräkkäin ja oppilaat tekevät palojen osoittaman liikesarjan. Lukumääriä voi myös rakentaa Lukumääräpaloilla 2 ja 1, 1 ja 1 tai 1, 1 ja 1. Kolmospalaa on hyvä näyttää eri asennoissa.
TAI
Tehkää jokin kynä ja paperi -tehtävistä.
3 Tartu kynään
Kynä-paperitehtävä
Liite 3: Valitse oppilaillesi sopivimmat tehtävät.
- Monisteen 3A harjoituksessa rakennetaan lukumäärät Lukumääräpaloilla Lukuolioiden päälle. Sen jälkeen lukumäärät ”luetaan” yhdessä ääneen (yksi ja yksi ja yksi on yhdessä kolme) ja todistetaan kokonaisella Lukumääräpalalla, että lukumäärä on sama kuin kokonaisessa Lukumääräpalassa kolme: sama lukumäärä, ei yhtään yli eikä yhtään vaille! Näin opitte lukemaan lukumäärien ”kuviokieltä” (lukumääräkuvioita).
- Monisteen 3B ensimmäisessä tehtävässä yhdistetään lukumäärät vastaaviin numeromerkkeihin 0–3. Toisessa tehtävässä rakennetaan lukumäärä kolme kahdesta osasta yhdistämällä.
- Monisteessa 3C on luvun 3 hajotelmat (lempinimet) numero- ja laskumerkeillä. Ohjaa oppilas värittämään hajotelmaparin eli lempinimen annettu osa, jolloin oppilas voi NÄHDÄ toisen osan!
Lopetus
Mitä olemme tänään harjoitelleet?
Mitä olemme tänään harjoitelleet? Lukumäärän kolme tunnistamista ja rakentamista eri tavoin kahdesta osasta (luvun kolme lempinimet).
Lukumäärän kolme voi näyttää monella eri tavalla:
Aina kun näet numeromerkin 3, voit mielessäsi ajatella lukumäärää kolme.
Entä kun ei suju?
Seuraa
- Hahmottaako oppilas lukumääriä vai laskeeko hän ne yksi kerrallaan luettelemalla?
Jos oppilas ei hahmota lukumäärää kolme ilman luettelemista, pidä oppilas mukana ryhmän yhteisissä tuokioissa (ryhmäkohtainen tuki), kun tutkitte lukumäärää kolme eri tavoin. Tukiopetustunnilla (yksilökohtainen tuki) palaa esimerkiksi SOLMU 1–6 -harjoituksiin ja toimi aluksi lukualueella 0–4, sitten 0–6.
- Pystyykö oppilas kertomaan, mikä luku on 1 enemmän kuin esimerkiksi 4, vai vastaako hän esimerkiksi 1 tai 4?
Jos oppilas ei pysty kertomaan, mikä luku on 1 enemmän kuin annettu luku, hänen on vaikea nähdä lukuja yhteydessä toisiin lukuihin. Pidä oppilas mukana ryhmätunneilla, kun tutkitte lukujen rakentumista, mutta ohjaa oppilas oppilaskohtaiseen tukeen ja esimerkiksi SOLMU 1–6 / 5–6 -harjoitusten pariin.
Osalle oppilaista tämä solmukohta on vaativa tavoite, joka edellyttää systemaattista harjoittelua koko esiopetusvuoden ajan. Se on erityisen arvokas tavoite, sillä sen hallinta kertoo meille opettajille, että oppilas on valmis lukujen hajotelmien merkitykselliseen oppimiseen!
Miten eteenpäin?
Sinulla on 3 karkkia. Kaverisikin tekee niitä mieli. Millä eri tavoilla voitte jakaa karkit? Kuinka monta eri ratkaisua keksitte?
Tehkää ratkaisut näkyviksi Lukumääräpaloilla.
Kun oppilaat ovat valmiita:
- Mikä jako olisi sinusta paras? Ovatko jaot aina reiluja? Saatteko joskus yhtä monta karkkia? (Ei, toinen saa aina enemmän kuin toinen.)
- Onko ratkaisuilla yhteyttä luvun kolme lempinimiin? Miten?
Tehtävä voidaan tehdä myös opettajajohtoisesti yhdessä.
Vastaaminen vie noin 1-2 minuuttia
Arvioi väittämät asteikolla 1–5, jossa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä.